Verkkosivustojen julkaisujärjestelmät ja hallintatyökalut ovat kulkeneet eteenpäin aimo harppauksin viime vuosien aikana. Vuosituhannen taitteen kömpelöt ja vaikeaselkoiset järjestelmät ovat kehittyneet suoraviivaisiksi työkaluiksi, joilla sivuston ylläpito on oikeasti helppoa ja vaivatonta. Silti nykyäänkin vastaan tulee yllätävänkin usein äskettäin uudistettuja sivustoja, joiden julkaisujärjestelmä on auttamattomasti kivikautista tavaraa.
Pääsääntöisesti jo julkaisuhetkellä vanhentuneet järjestelmät ovat olleet verkkosivustoja toteuttavien toimistojen omaa käsialaa ja tuotantoa. Suljetuissa järjestelmissä juuri sovelluskehitys tuntuu turhan usein jääneen puolitiehen, mikä on toki ymmärrettävää, jos järjestelmä toimii sellaisenaan perussivuston ylläpitoon, tai jos järjestelmän tuottava kassavirta ei mahdollista sen kehitykseen tarvittavaa panostusta.
Vapaa lähdekoodi on kehittynyttä
Avoimen järjestelmän päällimäisenä etuna on sen nopea kehittyminen. Vapaa lähdekoodi on samanaikaisesti käytössä usean eri sovelluskäyttäjän toimesta, usein ympäri maailmaa, jolloin sen kehityskaari on huomattavasti nopeampaa verrattuna suljetun järjestelmän rajoittuneeseen käyttäjäkuntaan. Tästä on etua paitsi lastentautien pikaisena karsiutumisena, myös useiden kehittäjien mukanaan tuomina uusina ominaisuuksina ja teknisinä parannuksina.
Käytännössä tämä on havaittavissa monen julkaisujärjestelmän kohdalla; esimerkiksi tämäkin blogi käyttää alustanaan avoimeen lähdekoodiin perustuvaa WordPress järjestelmää ProcessWire julkaisujärjestelmää (since 2017), joka on tällä hetkellä yksi kehittyneimmistä julkaisualustoista. WordPress kehitystyö on aloitettu vuonna 2003 - kuudessa vuodessa julkaisujärjestelmä on noussut nollasta yhdeksi maailmalla eniten käytetyksi alustaksi, jonka avulla luodaan ja hallitaan hyvin moneen eri käyttötarkoitukseen luotuja sivustoja.
Avoimeen lähdekoodiin perustuvia järjestelmiä nähdään myös yhä kasvavassa määrin suuren kohdeyleisön järeissä toteutuksissa, joista yksi hyvä esimerkki on Ylen verkkosivusto, joka käyttää alustanaan Drupal julkaisujärjestelmää.
Vapaa lähdekoodi takaa aidosti toimittajariippumattoman julkaisujärjestelmän, joka laajenee tarpeen mukaan
Toinen tärkeä pointti liittyy verkkosivuston jatkokehitykseen ja sen toimittajariippumattomuuteen. Monesti suljettuun järjestelmään tehtyjen muutosten oikeus on vain järjestelmän toimittajalla, jolloin uusien ominaisuuksien tarpeen myötä saadaan palvelua tilattua vain samasta osoitteesta. Tämä näkyy usein myös hinnassa. Monesti olemme törmänneet tilanteeseen, jossa halutut toiminnallisuusmuutokset sivustolla kaatuvat järjestelmän päivityksestä aiheutuviin kustannuksiin, jotka nousevat herkästi sietämättömälle tasolle ilman kilpailutuksen vaihtoehtoa.
Avoimen lähdekoodin julkaisujärjestelmä ei sido yritystä verkkopalvelun kehityskaaren päivitystarpeissa vain yhteen palveluntarjoajaan, vaan työt voidaan aidosti kilpailuttaa eri toimijoiden kesken aina tarpeen vaatiessa. Käytännön kustannussäästöt ovat huomattavia, puhumattakaan siitä, että järjestelmän vaativat päivitykset jäisivät täysin hyödyntämättä pelkästään kohtuuttomien kulujen vuoksi.
Kustannussäästöä lisenssimaksuista
Kolmas tekijä paletissa on lisenssimaksut. Usein suljetun julkaisujärjestelmän käytöstä syntyy säännöllisiä kuluja erilaisten lisenssimaksujen ja ylläpitokustannusten muodossa. Kustannukset vaihtelevat suuresti toimittajien kesken, mutta yhteistä niille on säännöllisyys - veloitus peritään kuukausiperusteisesti ja ylläpitokuluja syntyy, vaikka itse järjestelmä ei jatkuvaa huoltoa kaipaisikaan.
Avoin julkaisujärjestelmä jättää nämä säännöllisesti perittävät kulut historiaan. Kustannuksia syntyy vain järjestelmän perustamisvaiheessa. Jos järjestelmässä ilmenee korjaus- ja huoltotarpeita, voidaan niiden vaatimat toimenpiteet tilata tapauskohtaisesti - ja taas aidosti kilpailutuksen kautta. Kustannuksia syntyy näin ollen vain todellisen tarpeen edessä, ei jatkuvalla syötöllä. Todellisuudessa julkaisujärjestelmät vaativat päivitystoimenpiteitä vain harvoin, jolloin kustannussäästöt ovat huomattavia jatkuvaan laskutukseen verrattuna.
Miten siirtyminen avoimeen järjestelmään onnistuu ja mitä se maksaa
Järjestelmän vaihdoksesta toki syntyy kustannuksia, koska käytännössä verkkopalvelu rakennetaan uudelleen puhtaalta pöydältä. Hintalapun suuruus vaihtelee sivuston laajuuden ja toiminnallisuuden mukaan, mutta usein remontti maksaa itsensä takaisin jo ensimmäisen vuoden aikana pelkästään lisenssimaksujen poistumisen myötä. Säästöä syntyy huomattavasti enemmän pidemmällä aikavälillä mm. sivuston päivittämiseen kuluvan työtuntimäärän vähenemisenä, kun päivityksestä vastaavan henkilöstön ajankäyttöä pystytään tehostamaan suoraviivaisemmilla työkaluilla. Tämä edesauttaa myös sivuston asiakkaalle tarjoaman lisäarvon kasvamista, kun sisältö on tuoretta ja ajankohtaista.
Panostus järjestelmän päivittämiseen on loogista tehdä laskusuhdanteen aikana, jolloin yrityksen sisällä on enemmän aikaa paneutua projektin läpivientiin ja palveluiden kehitykseen ydinliiketoiminnan hiljaisempana ajankohtana. Uuden nousun koittaessa reservi on iskussa myös verkkopalveluiden osalta.
Kerro mielipiteesi